Joensuun Gospel-festivaalien historiaa vuodesta 1996 lähtien


Kompastelujen kautta Gospel-musiikin näyteikkunaksi.

Miten hyvä alue tämä onkaan kajauttaa musiikkia Jumalan kunniaksi ihan
isolla porukalla, kiitteli moni kun Laulurinne valmistui Joensuuhun
Linnunlahdelle. Muutamat lenkkeilijät alkoivat rukoilla tuon haaveen
toteutumista liikkuessaan noilla rannoilla.

Samantapainen haave ja ajatus oli syntynyt silloisen hotellinjohtaja Ilkka
Lylylle, joka kutsui koolle joukon vaikuttajia. Mukana olivat Pohjois-Karjalan radion 
päällikkö Arja Airaksinen, tuolloin hotelliyrittäjänä toiminut Hannu Hätönen, 
gospel-laulaja, evankelista Rene Laulajainen, silloinen kaupungin matkailupäällikkö 
Risto Rantakoski, ja myyntipäällikkö Väinö Sallinen. Joukko mietti uusia ideoita 
kesäiseksi kulttuuritapahtumaksi. Laulujuhlakokeilu oli jo ollut ja mennyt.

Gospel-festivaali-idea sai kannatusta ja yhdistys perustettiin maaliskuussa 1996.
Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Ilkka Lyly ja Hannu Hätönen otti festi-
vaalin johtajan pestin. Molemmat ovat näitä pestejä hoitaneet koko ajan näihin
päiviin saakka.


Lähes kaikki meni pieleen 

Uusi yhdistys tarttui toimeen rivakasti. Ensimmäiset Joensuun Gospel-festivaalit
järjestettiin jo kesällä 1996 kaksipäiväisenä tapahtumana. Tapahtuman 
ajatuksena oli tehdä erilainen evankelioiva, gospel-musiikin varaan rakennettu tapahtuma.

'Voi noita aikoja', huokaa Hannu Hätönen ja jatkaa vielä pari voita kun muistot
vyöryvät mieleen. 'Jos fiaskoa halutaan käyttää ensimmäisen festivaalin kuvaamiseen, 
niin se ei ollut liioittelua. Se oli enemmän fiasko kuin festivaali', hän tunnustaa.
Nopeasti kyhätty ohjelmisto epäonnistui lähes täydellisesti. Esiintyjien tasoerot 
olivat valtavat ja se teki festivaalista linjattoman ja amatöörimäisesti järjestyn 
tuntuisen. Rene Laulajainen oli virhesumasta niin häpeissään, että festivaalien jälkeisen 
yön hän harkitsi nukkuvansa majapaikkansa sängyn alla.

Yhdistyksen taloudelliset tappiot olivat suuret ja niitä maksettiin useampi vuosi, ennen 
kuin tasapaino löytyi. Yhdistyksen HTM-tilintarkastaja suositteli toiminnan lopettamista heti 
ensimmäiseen vuoteen. Seurakuntien johtomiehet Petri Karttunen, Tapani Nuutinen, Pentti Impivaara, 
ja Juho Sainio eivät kuitenkaan hylänneet järjestäjiä, vaan jakoivat vilpitöntä 
ja rehtiä kannustusta festivaalin puuhamiehille.

'Se oli ratkaisevaa. Alkoi tuntua että nyt ei ole periksi antamisen aika.', toteaa Hannu
Hätönen vaikeista ajoista. Joensuulaisten ikioma vävy Pekka Simojoki totesi Exitin 
Laulurinteen konsertin jälkeen repiessään keikkalaskua: 'Pojat tästä ei tarvitse 
huolehtia. älkää antako periksi Itä-Suomi tarvitsee tällaisen tapahtuman', muistelevat 
Lyly, Laulajainen ja Hätönen.


Merkittäviä tukijoita ilmaantui, oma linja löytyi

Järjestäjät muistelevat aikoja, kun tukijoukkoihin liittyivät arvostetut liikemiehet Hesburger-
ketjun perustaja, omistaja Heikki Salmela ja Suomen Kiitoautot Oy:n johtaja, yrittäjä Pertti Korhonen.

'Molempien tuki festivaalien alusta saakka on ollut äärimmäisen tärkeää. Tuki ei ole 
rajoittunut taloudelliseen tukeen, vaan molemmat ovat olleet rakastavia lähimmäisiä ja rinnalla 
kulkijoita. Kumpikaan ei koskaan, kun virheitäkin tehtiin, arvostellut tai tuominnut', kertaa 
Hätönen kriittisiä hetkiä festivaalin alku-ajoilta. 'Näiden upeiden ihmisten tuki antoi 
voimia ja syntyi päätös ettei luovuteta', Hannu Hätönen muistelee ja jatkaa 'Käärimme 
hihat ja työ jatkui'.

Monitoimiosaaja, äänitekniikan ammattilainen, muusikko Kaj Karjalainen ja yrittäjä Henry 
Meling olivat myös niitä, jotka laittoivat itsensä likoon että selvisimme kompuroinnin jälkeen
jaloillemme', kiittelee Hätönen Karjalaista ja Melingiä.

Joensuun kaupungin, opetusministeriön, Joensuun ev.lut.seurakuntien, Joensuun vapaa- ja helluntai-
seurakunnan tuki ovat vuosittain se perusta festivaaleille, jonka varaan on tapahtuma rakennettu.

Toimivan sapluunan löytämiseen kului vuosia. Festivaali syntyi nuorten konserttien perustalle. 
Ajan saatossa järjestäjätkin yllättäen ikääntyivät ja tuntuma nuorten konserttien järjestämiseen 
osin hävisi. 'Tie ei ollut helppo, mutta kai se sen kuuluikin mennä näin. Gospelin viestihän on 
selvä ja vahva, ilosanoma, kärsimyksen kautta voittoon', kertaa Hätönen ensimmäisten 
festivaalivuosien kompastelua.

Festivaalit on vakiintunut neljän päivän tapahtumaksi vuosittain elokuun alussa. Konsertteja tapahtumia 
on vuosittain noin 20, joista jokaiselle päivälle löytyy 1-2 ilmaiskonserttia. Lippujen hinnat ovat 
kesäisiin kulttuuritapahtumiin verrattaessa, jopa halvat 0 eurosta 10 euroon. 'Raha ei saa olla esteenä 
osallistua gospeleille' toteaa festivaalin johtaja Hannu Hätönen festivaalin linjasta halvoista lipuista 
ja runsaista ilmaistapahtumista.


Golden Gospel-palkinto syntyy

Syksy 1996 ja alkuvuosi 1997 olivat vaikeaa aikaa. Yhdistys neuvotteli avoinna olevista laskuista. 
Useamman kerran keräsi Lyly, Hätönen ja Laulajainen henkilökohtaisen kolehdin, että asioita 
saatiin hoidettua. Vuoden 1997 suunnittelun ollessa menossa, istuivat Hannu Hätönen ja Joensuulais-
lähtöinen, tunnettu kuvanveistäjä Veikko Myller Karkkilassa Myllerin saunanlauteilla. Makoisissa 
löylyissä syntyi ajatus jokavuotisesta jaettavasta gospel-palkinnosta, 'Golden Gospel'-palkinnosta. 
Myller lupautui tekemään joka vuosi uuden pronssiveistoksen 'Kitaraa soittavasta enkelistä'.

Tämän nyt arvostetun ja halutun tunnustuksen ovat käyneet noutamassa festivaaleilla Jaakko Löytty, 
Pekka Simojoki, Lasse Heikkilä, Jukka Leppilampi, Reijo Vaurula, Jaakko Ryhänen, Tapani Nuutinen, 
Harri Helenius, Tiina Korhonen, Kaj Karjalainen, Kirsi Rostamo, Anna-Mari Kaskinen, Sakari Kukko, ja 
Jakaranda-ryhmä. Palkinto on tunnustus gospelmusiikin eteen tehdystä työstä mm. sanoitus, sävellys,
esittäminen, tuottaminen. Palkinnon voi saada kerran elämänsä aikana ja se on vastaanotettava
henkilökohtaisesti Joensuussa.


Arvovaltaisia suojelijoita ja merkittäviä taiteilijoita

Tapahtuma jos toinenkin voisi olla mielissään listasta jossa virallisina Joensuun Gospel-festivaalien 
suojelijoina ovat olleet mm. presidentti Martti Ahtisaari, presidentti Tarja Halonen, arkkipiispa 
Jukka Paarma, maaherra Pirjo Ala-Kapee, piispa Wille Riekkinen kahtena vuonna, joista toinen oli 15-
vuotisjuhlavuosi 2010. Juhlavuoden pääkonsertissa tervehdyksessään piispa Wille Riekkinen puhui 
festivaalista lämpimään sävyyn ja rohkaisi järjestäjiä jatkamaan samalla tiellä.

Vuosien varrella on esiintyjiä ollut ympäri maailmaa mm. Tansaniasta, Etelä-Afrikasta, Jordaniasta, 
Kolumbiasta, USAsta, Englannista, Botswanasta ja Ghanasta. Ulkomaalaisten tasokkaiden esiintyjien tulon 
Suomeen ja festivaaleille mahdollisti kehitysmaaohjelmapäällikkö Olli Pitkänen FIDA:sta. Kotimaista 
taiteilijoista 'lähes kaikki' ovat esiintyneet festivaaleilla mm. Kaj Karjalainen, Helena Saari, 
Jukka Leppilampi, Pekka Simojoki, Joel Hallikainen, Marika Krook, Jaakko Ryhänen, Mikko Kuustonen, 
Lasse Heikkilä, Johanna Rusanen, Seppo Ruohonen, Anssi Tiittanen, Kalevi Kiviniemi, Eino Gröhn, 
Sakari Kukko, Sheila Surban, Esa Ruuttunen, Maria Lund, Jukka Perko, Severi Pyysalo, Juha Tapio ja Rene.

Bändi-lista on myös vaikuttava mm. The Tribe (GB), Highway Patrol (SWE), The Nasty Midgets (SWE), 
legendaarinen Boanerges, Daniel Ripoll y Estrato 7 (Kolumbia), Mammuth (SWE), Deep Insight, Terapia, 
Club for Five, Exit, Bass'n Helen, Joensuun kaupunginorkesteri, AOC, Oratorio, SF-Blues, Paddington, 
Yläkerran Huumaa, ja Think Twice.